sunnuntai

Aamu alko..mitekä se sanotaa...kankeasti. mite ihmine voiki olla nii väsyny vaikka normaalisti oonki tottunu herään kuudelta ja iloitsen aamun omasta ajasta koska iltasi yleesä vaa kahtelee sarjat läpi mitä on nauhotellu päivä aikana. Aamuun kuuluu siis ulkoilu, kahvi, maholline siivous/tiskaus, vähä kuntoilua ja aamupalan kiireetön syönti ja sit yleesä vasta poitsu herää. Mut ei tänää..tänää nousin vasta jeremiaksen jälkee ja meinasin ruokapöydän ääreenki nukahtaa. Tietekää yöunia ei paranna järettömä kovat yskäkohtaukset joita saan edellee pari yössä. Nekun ei meinaa loppua :(

Ilon asioitaki on! Poikani käyttäyty eile kaupassa todella mallikkaasti. Ei tarvinnu kantaa ollekaa eikä ees kotiin tultaessa kiukkupuuska iskeny keinujen kohalla vaa reippaasti hän iha itse käveli portaat ylös! Ja tänää sama. Ihan itse ylös ja alas. Aikasemmin siis ollut hirmuinen tappelu siitä että ne portaat pitäs kulkea nätisti tai sit hän alkaa itkemään ja joudun sit kantaa hänet ylös. Tuo hoidossa olo on tehny poitsulle pelkkää hyvää! Paljon omatoimisempi nuori herra kuoriutunu sieltä :) ♥

Koirulilla on nyt kaikki rokotukset ja saa nähä saammeko itsemme jo ens viikolla toko harjotuksii. Aikasemmillaki koirillamme käyty muutaman kerra ja aattelinki jatkaa samaa perinnettä.

Helmikuu vaihtu..saa nähä mitä kaikkee kivaa se tuo :p